Tylsä ketju hidastaa työtä – näin teroitat sen kuntoon
Terävä saha on turvallinen saha. Tylsä moottorisahan ketju kuluttaa sekä konetta että käyttäjää, lisää onnettomuusriskiä ja hidastaa työtä.
Säännöllinen teroitus pidentää ketjun käyttöikää jopa 70 prosenttia ja tekee sahaustyöstä vaivattomampaa. Kun ketju pysyy terävänä, myös sahan moottori ja kytkin säästyvät ylimääräiseltä rasitukselta, mikä vähentää huoltokustannuksia merkittävästi.
Teroitettu ketju tarkoittaa myös vähäisempää polttoaineen kulutusta, sillä saha tekee työn tehokkaasti ilman turhaa painamista. Lisäksi hyvässä kunnossa oleva ketju vähentää fyysistä kuormitusta ja tekee pitkistäkin työvuoroista miellyttävämpiä.
Tässä artikkelissa käymme läpi sähkösahan ketjun teroituksen keskeiset menetelmät, välineet ja tekniikat – sekä sen, milloin viilaus riittää ja milloin kannattaa siirtyä ketjunteroituskoneeseen.
Milloin sähkösahan ketju on teroitettava?
Ketjun teroitustarve ei aina näy paljain silmin, mutta sahauksen laatu paljastaa tilanteen nopeasti. Terävä ketju tuottaa tasaisia, pitkiä lastuja ja sahaa helposti eteenpäin ilman ylimääräistä painamista.
Jos teet samoja pihatöitä akkusahalla tai harkitset sellaisen hankintaa, kannattaa katsoa myös, miten valitse oikea akkusaha koti- ja pihatöihin sujuu käytännön vertailujen avulla.
Jos huomaat sahauspölyn muuttuneen hienojakoiseksi tai sahan syöksyvän sivuun sahauksen aikana, on ketju todennäköisesti tylsistynyt. Ammattikäytössä suositellaan ketjun tarkistamista ja tarvittaessa teroittamista jokaisen tankillisen jälkeen, mikä pitää työtehon tasaisena läpi työpäivän.
Jos ketju osuu sahauksen aikana kiveen, multaan tai muuhun vieraaseen aineeseen, teroitus on tehtävä välittömästi – jo yksi kivivahinko voi tylsyttää koko ketjun muutamassa sekunnissa.
Myös puruhampaan eli syvyysrajoittimen säännöllinen tarkistus on osa hyvää ketjunhuoltoa, sillä sen oikea korkeus takaa tehokkaan lastun muodostumisen ja estää takapotkuriskin kasvamisen. Ennaltaehkäisevä teroitus ennen suurempia sahauskeikkoja säästää aikaa ja hermoja, kun työt sujuvat kerralla kunnolla läpi.
Sahaukseen tarvittava voima
Myös sahaukseen tarvittava voima kertoo ketjun kunnosta. Kun joudut painamaan sahaa kovaa puuhun läpi tai saha alkaa täristä epätavallisesti, teroitus on välttämätöntä.
Ammattikäytössä ketju kannattaa tarkistaa jokaisen työvuoron alkaessa, harrastekäytössä riittää tarkastus muutaman käyttökerran välein.
Leikkuuterän kunto
Kiinnitä huomiota myös ketjun leikkuuteriin. Jos hampaiden reunat ovat pyöristyneet, metallin väri muuttunut tummaksi palamisen vuoksi tai hampaissa näkyy selkeitä lovisia, pelkkä teroitus ei enää riitä.
Tällöin ketjun vaihto tai perusteellinen teroituskoneella tehty korjaus on tarpeen.
Viilaus – nopea ja ketterä teroitusmenetelmä
Pyöröviila on moottorisahan käyttäjän tärkein työkalu, joka kannattaa pitää aina työmaalla mukana. Viilaus sopii erityisesti tilanteisiin, joissa ketju on vain hieman tylsistynyt tai teroitusta tarvitaan kesken työpäivän.
Kun teet säännöllistä käsinviilausta, muista että oikea ketjun voitelu ja puhdistus vaikuttavat ratkaisevasti terän kestoon ja teroituksen hyötyyn. Jos tarvitset selkeän huolto- ja öljyopastuksen rinnalle, katso oikea voitelu ja huolto, jotta ketju pysyy terävänä pidempään ja työ sujuu ilman turhia katkoja.
Menetelmä on nopea oppia, eikä se vaadi sähköä tai erikoisvälineitä. Kokeneet käyttäjät pitävät usein mukanaan myös varaketjun tai kaksi, jolloin tylsistyneen ketjun voi vaihtaa heti uuteen ja jatkaa töitä – viilaus hoidetaan sitten rauhassa työpäivän päätteeksi.
Teroitustuen käyttö helpottaa viilaamista merkittävästi, sillä se pitää laipan vakaasti paikallaan ja mahdollistaa molempien käsien vapaan käytön viilauksessa.
Viilan kunnon seuraaminen on yhtä tärkeää kuin itse teroitus: tylsä tai kulunut viila tekee huonoa jälkeä ja kuluttaa itseään turhaan, joten viiloja kannattaa hankkia kerralla useampi.
Metsässä tai työmaalla viilaus onnistuu myös ilman erillistä penkkiä – sahan voi tukea esimerkiksi tukkiin sahattua lovea tai teroitustukea vasten, kunhan asento on vakaa ja turvallinen.
Viilauksen tekniikka
Viilatessa ketju pidetään kiinni laippaan tai sahapukkiin, ja jokaista hampaan leikkaavaa kulmaa käsitellään erikseen oikeankokoisella pyöröviilalla. Viilan koko valitaan ketjun jaon mukaan: yleisimmät koot ovat 4,0 mm, 4,8 mm ja 5,5 mm.
Viilausliike tehdään aina hampaaseen eteenpäin työntäen, ei edestakaisin. Jokainen hammas saa saman määrän vetoja – yleensä kolmesta viiteen riippuen tylsyysasteesta.
Viilauskulma
Viilauskulma vaikuttaa suoraan ketjun sahaustehokkuuteen. Vakiokulma on useimmiten 30 astetta, mutta kovaan puuhun voidaan käyttää 35 astetta ja pehmeään 25 astetta.
Viilauksen aikana pyöröviila asetetaan niin, että noin 20 prosenttia viilan halkaisijasta jää hampaan yläpinnan yläpuolelle. Tämä varmistaa oikean syvyysmitan säilymisen.
Viilausohjaimen hyödyt
Viilausohjaimen käyttö helpottaa kulman ja korkeuden ylläpitoa, erityisesti aloittelijoille. Ohjain kiinnitetään ohjauspalkkiin ja auttaa pitämään viilan oikeassa asennossa.
Kokeneet käyttäjät pystyvät viilaamaan usein ilman ohjaintakin, mutta sen käyttö vähentää virheitä ja nopeuttaa työtä.
Ketjunteroituskoneet – tasainen ja tarkka tulos
Ketjunteroituskone on välttämätön työkalu, kun ketju on pahasti tylsistynyt, hampaat ovat epätasaiset tai halutaan täydellistä tarkkuutta. Kone hioo kaikki hampaat täsmälleen samaan kulmaan ja pituuteen, mikä ei käsiviilaamalla ole aina mahdollista.
Ammattikäyttöön ja usein sahaaville ketjunteroituskone maksaa itsensä takaisin nopeasti. Koneen avulla teroitukseen kuluva aika lyhenee merkittävästi verrattuna käsinviilaamisen, sillä ketju saadaan teroitettua tasaisesti ja nopeasti muutamassa minuutissa.
Myös aloittelijoille ja satunnaisille käyttäjille teroituskone tarjoaa varman tuloksen ilman pitkää harjoittelua, koska laite huolehtii kulman ja syvyyden säilymisestä automaattisesti. Investoinnin kannattavuus kasvaa erityisesti silloin, kun teroitettavia ketjuja on useita tai sahaustyötä tehdään ammattimaisesti.
Teroituskoneiden päätyypit
Teroituskoneita on kahta päätyyppiä: sähkötoimiset pöytämallit ja akku- tai bensakäyttöiset kenttämallit.
Pöytämalli sopii verstaaseen tai kiinteään työpisteeseen, jossa voidaan teroittaa useita ketjuja peräjälkeen tasaisessa ympäristössä. Kenttämallit on suunniteltu liikuteltaviksi ja niitä voi käyttää suoraan työkohteessa, mikä on hyödyllistä metsätöissä.
Pöytämallien etuna on vakaa työasento ja mahdollisuus säätää teroitusparametreja tarkasti, mikä tekee niistä sopivan valinnan huoltopisteisiin ja teolliseen käyttöön.
Kenttämallit puolestaan sopivat tilanteisiin, joissa teroitusta tarvitaan nopeasti kesken työpäivän tai etäällä verkkovirrasta, ja niiden kompaktit mitat tekevät niistä käteviä myös säilytyksen kannalta. Kummankin mallityypin käytössä on tärkeää noudattaa sähköturvallisuusohjeita ja varmistaa koneen vakaa asento teroituksen aikana.
Teroituskone vaatii oikean hiomakiekon
Ketjujen materiaali ja kovuus määrittävät, minkä tyyppistä kiekkoa käytetään. Tavallisiin ketjuihin sopii alumiinioksidikiekko, mutta karkaistuja tai piikarbidiketjuja varten tarvitaan timanttiset kiekot.
Kiekon kulma säädetään ketjun vaatimusten mukaan – useimmiten 30 tai 35 astetta. Hiomakiekon valinta vaikuttaa sekä teroituksen laatuun että nopeuteen, sillä väärä kiekko saattaa joko hioa liian hitaasti tai ylikuumentaa hampaan terää ja karkaisuvaikutuksen seurauksena tehdä siitä hauraan.
Teroituskoneen kierrosnopeuden säätäminen oikean suuruiseksi on myös oleellista: liian nopea pyörintä voi polttaa terän pintaa, kun taas liian hidas hionta ei tuota riittävän terävää tulosta.
Kiekon kuntoa on seurattava säännöllisesti ja vaihdettava uuteen, kun se alkaa kulua epätasaisesti tai halkaisija pienenee merkittävästi, sillä kulunut kiekko heikentää teroituksen laatua ja pidentää työn kestoa. Laadukkaat hiomakiekot pidentävät myös itse koneen käyttöikää, koska ne aiheuttavat vähemmän tärinää ja rasitusta laitteen rakenteille.
Koneen käyttö alkaa syvyysrajoittimen tarkistuksella
Koneen käyttö alkaa syvyysrajoittimen tarkistuksella, joka määrittää, kuinka syvälle hammas pureutuu puuhun. Yleinen suositus on 0,65 mm, mutta se voidaan säätää käyttötarkoituksen mukaan.
Tämän jälkeen jokainen hammas hiotaan erikseen, ja laitteen mitta-asteikko auttaa saavuttamaan tasaisen tuloksen koko ketjussa.
Syvyysrajoittimen optimaalinen asetus riippuu sahattavasta puulajista ja käyttötilanteesta: kovempaan puuhun voidaan valita hieman matalampi asetus, kun taas pehmeämmissä puulajeissa korkeampi rajoitin vähentää takapotkuriskiä.
Teroituksen edetessä on tärkeää tarkkailla hampaan pintaa ja varmistaa, että terävä leikkaava reuna säilyy ehjänä ilman palamisen merkkejä, kuten tummumista tai sinertymistä.
Sarjateroituksessa, jossa samoja ketjuja teroitetaan toistuvasti, kannattaa pitää kirjaa teroituskerroista ja seurata hampaiden pituutta, jotta ketju vaihdetaan ajoissa ennen kuin hampaat lyhenevät liikaa.
Syvyysrajoittimen ja ohjauspalkin merkitys
Pelkkä hampaan teroitus ei riitä pitämään sahaa tehokkaana. Syvyysrajoitin eli hampaan edessä oleva matala kohouma määrittää, kuinka syvältä hammas leikkaa puuta.
Jos syvyysrajoitin on liian korkea, ketju ei sahaa kunnolla, vaikka hampaat olisivat terävät. Jos rajoitin on liian matala, saha hyppii ja kuluttaa konetta liikaa.
Syvyysrajoittimen toiminta perustuu siihen, että se kulkee puun pintaa pitkin juuri ennen leikkaavaa hammasta ja rajoittaa lastujen paksuutta, mikä estää ketjun tarttumasta puuhun liian syvälle ja aiheuttamasta hallitsematonta takaiskun vaaraa.
Huoltovälit ja ohjauspalkin hoito
Huoltoväli syvyysrajoittimen tarkistukselle on yleensä kolmen tai neljän teroituksen välein, mutta kovassa käytössä tai erityisen likaisten olosuhteiden jälkeen tarkistus kannattaa tehdä tiheämmin.
Ohjauspalkin kuntoa on syytä seurata erityisen tarkasti, sillä kuluneet urat aiheuttavat ketjun sivuttaisliikettä ja epätasaista rasitusta, mikä heikentää sahauksen tarkkuutta ja nopeuttaa sekä ketjun että ohjauspalkin vaihtotarvetta.
Voitelukanavien ja -reikien säännöllinen puhdistus varmistaa, että ketjuöljy pääsee kiertämään kunnolla koko ohjauspalkin alueelle, mikä vähentää kitkaa ja estää ennenaikaisen kulumisen.
Syvyysrajoittimen tarkistus
Syvyysrajoittimen tarkistus tehdään mittaustyökalulla, joka asetetaan hampaan päälle. Jos rajoitin ylittää suositellun korkeuden, se viilataan tasaviilalla samankorkeiseksi hampaan kanssa.
Tämä tehdään yleensä kolmen tai viiden teroituskerran jälkeen, ei joka kerralla.
Ohjauspalkin kunnon vaikutus
Ohjauspalkin kunto vaikuttaa ketjun tasaiseen liikkeeseen. Kulunut ura tai epätasainen pinta aiheuttaa ketjun kallistumista ja epätasaista kulumista.
Ohjauspalkin ura tulisi mitata säännöllisesti ja tarvittaessa tasoittaa ohjauspalkin viilalla. Laipan pituuden lisäksi on tärkeää tarkistaa, että ohjauspalkin reunat ovat suorat ja tasaiset, sillä jo pienetkin epätasaisuudet voivat aiheuttaa ketjun jumiutumista tai heilumista sahauksen aikana.
Huoltotasaus kannattaa tehdä ohjauspalkin viilalla tai hiomakoneella, jolloin kuluneet kohdat saadaan tasattua ja ketjun liuku paranee merkittävästi. Hyvin hoidettu ohjauspalkki pidentää sekä oman että ketjun käyttöikää jopa kaksinkertaiseksi verrattuna huollon laiminlyötyyn laitteeseen.
Myös voitelureikien puhtaus on tärkeää – tukkeutunut reikä johtaa riittämättömään voiteluun ja nopeaan kulumiseen.
Teroituksen yleisimmät virheet ja niiden välttäminen
Yleisin virhe teroituksessa on hampaiden eri pituudet. Kun yksi hammas on lyhyempi kuin muut, se ei osallistu sahaustyöhön, ja kuormitus kohdistuu epätasaisesti.
Tämä aiheuttaa sekä huonoa sahaustulosta että nopeaa kulumista. viilauksen yhteydessä kannattaa aina mitata, että hampaat ovat tasapituisia – erot eivät saisi ylittää 0,5 mm.
Mittausmenetelmänä voi käyttää yksinkertaista työntömittaa tai erityistä ketjun hampaan pituuden mittaria, joka asetetaan ketjun päälle ja osoittaa mahdolliset erot välittömästi.
Systemaattinen lähestymistapa
Systemaattinen lähestymistapa, jossa ensin etsitään lyhin hammas ja teroitetaan kaikki muut hampaat sen mukaan, takaa tasaisen lopputuloksen. Erityisesti aloittelijoiden kannattaa merkitä lyhin hammas esimerkiksi tussilla, jotta teroituksen aikana muistetaan, mihin tasoon muut hampaat viilataan.
Väärä viilauskulma
Toinen tyypillinen ongelma on väärä viilauskulma. Liian jyrkkä kulma tekee ketjusta nopean mutta kuluttaa sitä nopeammin, kun taas liian loiva kulma tekee ketjusta tylsän ja hitaan.
Kulma kannattaa tarkistaa viilauskulmamittarilla tai teroituskoneen asteikolla ennen jokaista teroituskertaa. Viilauskulman tarkistustiheys riippuu käyttötilanteesta: kovassa ammattikäytössä kulma kannattaa mitata useammin, kun taas harrastekäytössä riittää tarkistus muutaman teroituskerran välein.
Valmistajien suositukset kulmalle vaihtelevat ketjutyypeittäin, joten käyttöohjeen tarkistaminen ennen teroitusta on aina suositeltavaa. Viilakulman säilyminen tasaisena koko teroituksen ajan edellyttää keskittymistä ja tasaista työskentelytapaa, joten kiire on teroituksen pahin vihollinen.
Viilauksen tekniikkavirheet
Viilaus väärään suuntaan tai edestakaisin hierominen on myös haitallista. Viila leikkaa vain eteenpäin työnnettäessä, ja takaisinvedossa se vain tylsistää hampaan reunoja.
Samoin viilan liian voimakas painaminen ei paranna tulosta – tasainen, kevyt paine riittää. Viilan kuluminen on normaalia, mutta kulunut viila ei enää poista materiaalia tehokkaasti, vaan hiertää hampaan pintaa ja saattaa jopa pyöristää terävää reunaa.
Käsittelyvirheet, kuten viilan pudottaminen kovalle alustalle tai sen varastoiminen kosteassa ympäristössä, lyhentävät käyttöikää ja heikentävät teroituksen laatua.
Syvyysrajoittimen laiminlyönti
Myös syvyysrajoittimen laiminlyönti on yleistä. Vaikka hampaat olisivat terävät, liian korkea rajoitin estää ketjua leikkaamasta tehokkaasti.
Syvyysrajoitin tulisi tarkistaa säännöllisesti ja hioa tarvittaessa oikeaan korkeuteen. Sahaustehokkuus riippuu sekä hampaan terävyydestä että syvyysrajoittimen oikeasta korkeudesta, joten pelkkä teroitus ilman rajoittimen huoltoa jättää puolet potentiaalista hyödyntämättä.
Yhteisvaikutus näkyy erityisesti pitkissä sahausjaksoissa, joissa hyvin hoidettu ketju pysyy tehokkaana tuntikausia, kun taas huonosti hoidettu tylsistyy muutamassa minuutissa.
Teroitusvälineiden valinta ja ylläpito
Laadukkaat teroitusvälineet kestävät vuosia ja tuottavat tasaisen tuloksen. Pyöröviiloja kannattaa hankkia useampia varalle, sillä ne tylsistyvät käytössä ja menettävät tehokkuutensa ajan myötä.
Viilan terävyys vaikuttaa suoraan teroituksen laatuun – tylsällä viilalla ei saa terävää ketjua. Viilat eroavat toisistaan paitsi kooltaan myös valmistusmateriaaliltaan ja karkeudeltaan, joten oikean viilan valinta ketjun tyypin mukaan on olennaista hyvän tuloksen kannalta.
Kulumisen ensimmäinen merkki on viilan tehokkuuden heikkeneminen: työhön kuluu enemmän aikaa ja hampaan pintaan jää epätasaisia kohtia, jolloin viila on vaihdettava. Varastointi toimii parhaiten, kun viilat pidetään erillään toisistaan joko ripustettuna seinälle tai erillisessä viilatelineessä, jolloin ne eivät törmää toisiinsa ja säilyvät terävänä pidempään.
Viilan säilytys ja puhdistus
Viilat tulisi säilyttää kuivassa paikassa ja puhdistaa käytön jälkeen. Jos viilaan tarttuu pihkaa tai likaa, se poistetaan harjalla tai liuottimella.
Viiloja ei pidä säilyttää päällekkäin ilman suojaa, sillä viilat voivat vahingoittaa toisiaan. Kosteus on viilan pahimpia vihollisia, sillä se aiheuttaa ruostumista ja heikentää viilan leikkuukykyä jo muutamassa viikossa, erityisesti jos viila on säilytetty märän ketjun vieressä.
Suojaus voidaan toteuttaa esimerkiksi kangaspussilla, muovitelineellä tai öljykäsittelyllä, joka estää kosteuden pääsyn metalliin. Käytön jälkeen viilaa on hyvä käsitellä kevyesti öljyllä tai suojasuihkeella, jolloin seuraava teroituskerta alkaa terävällä työkalulla ja hyvällä mielellä.
Hiomakiekkojen vaihto ja ylläpito
Ketjunteroituskoneen hiomakiekot on vaihdettava, kun ne kuluvat ohuiksi tai niiden pinta muuttuu epätasaiseksi. Kulunut kiekko ei hio tehokkaasti ja voi vahingoittaa ketjua ylimääräisellä lämmöllä.
Kiekon vaihto on nopeaa, ja useimmat koneet ilmoittavat vaihtosuosituksen käyttötuntien perusteella. Hiomakiekkoja on erilaisia eri ketjutyyppeihin, ja väärän kiekon käyttö voi johtaa sekä huonoon lopputulokseen että koneen vaurioitumiseen, joten valmistajan ohjeiden noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Kiekkojen varastoinnissa on vältettävä kosteutta ja kolhuja, sillä vaurioitunut kiekko voi hajota käytössä ja aiheuttaa vaaratilanteen. Käyttömäärän seuranta on järkevää: yksi kiekko riittää tyypillisesti noin 50–100 ketjun teroitukseen riippuen ketjujen kunnosta ja teroituksen syvyydestä.
Teroituksen vaikutus työturvallisuuteen
Terävä ketju ei ole vain tehokkuuskysymys – se on ennen kaikkea turvallisuusasia. Tylsällä ketjulla saha tärisee enemmän, aiheuttaa väsymystä ja pakottaa käyttäjän painamaan sahaa, mikä lisää hallitsemattomien liikkeiden ja potkujen riskiä.
Terävällä ketjulla sahaus on vakaampaa ja ennakoitavampaa. Tärinän pitkäaikainen vaikutus käyttäjän käsiin ja käsivarsiin voi johtaa niin kutsuttuun valkosormisuuteen eli värähtelytautiin, jota ei pysty parantamaan ja joka heikentää käsien käyttöä pysyvästi.
Väsymys kasvaa nopeasti tylsällä ketjulla sahattaessa, mikä heikentää keskittymistä ja lisää virheitä, jotka voivat johtaa vakaviin onnettomuuksiin kuten sahan hallitsemattomaan takapotkuun.
Onnettomuusriskit ja ergonomia
Onnettomuustilastojen mukaan merkittävä osa moottorisahavahingoista liittyy juuri tylsään tai huonosti huollettuun ketjuun, joka ei toimi ennustettavasti. Hyvä ergonomia ja kevyt työskentely terävällä ketjulla vähentävät lihasten ja nivelten kuormitusta, mikä pidentää työuraa ja tekee päivittäisestä työstä sujuvampaa.
Tylsä ketju kuluttaa myös sahan moottoria, kiristysmekanismeja ja ohjauspalkkia nopeammin. Palamisen aiheuttamat kuumat kohdat ketjussa voivat johtaa ketjun katkeamiseen kesken työn, mikä on vakava turvallisuusriski.
Ketjun katkeamisen merkit
Säännöllinen teroitus vähentää riskejä merkittävästi. Ketjun katkeamisen merkkejä ovat muun muassa hampaan sinertynyt tai tumma väri, halkeamat niiteissä tai lenkeissä sekä hampaan epätasainen kuluma, jotka kaikki viittaavat ylikuormitukseen tai väärään teroitukseen.
Huoltohistorian ylläpito auttaa tunnistamaan ketjut, jotka ovat lähellä käyttöikänsä loppua, ja vaihtamaan ne ennen kuin ne aiheuttavat vaaratilanteen. Ennaltaehkäisy on aina parempi vaihtoehto kuin jälkikäteinen korjaaminen, ja siksi jokaisen sahan käyttäjän tulisi pitää kirjaa ketjujen teroituksista ja vaihdoista.
Teroituksen suositeltava tiheys
Ammattikäytössä teroitus tulisi tehdä vähintään kerran työpäivässä, usein useamminkin, jos työ on raskasta tai puussa on epäpuhtauksia. Harrastekäyttöön riittää teroitus muutaman käyttökerran välein, mutta ketjun kuntoa kannattaa seurata jatkuvasti.
Käyttöolosuhteet vaikuttavat merkittävästi teroitustiheyteen: esimerkiksi pölyssä, hiekassa tai kosteassa ympäristössä ketju tylsistyy nopeammin kuin puhtaassa sisäympäristössä. Kirjanpidon pitäminen teroituksista ja sahauskerroista auttaa hahmottamaan optimaalisen teroitusvälin ja ennakoimaan ketjun vaihtotarpeen.
Milloin kannattaa hankkia ketjunteroituskone?
Jos sahaat säännöllisesti ja käytät useampaa ketjua, ketjunteroituskone on järkevä investointi. Kone maksaa itsensä takaisin ajansäästössä ja ketjujen pidemmässä käyttöiässä.
Kun teroitus ei enää riitä tai hampaat ovat kuluneet epätasaisesti, on aika siirtyä uuteen ketjuun. Vaihto onnistuu helposti, kun seuraat selkeitä ohjeita. Tutustu ketjun vaihto vaihe vaiheelta -oppaaseen, joka neuvoo turvallisen ja sujuvan vaihdon ilman virheitä.
Kun ketjut voidaan teroittaa tasaisesti ja tarkasti, niiden kokonaiskäyttöikä kasvaa selvästi verrattuna pelkkään viilaukseen.
Kustannuslaskennassa kannattaa huomioida sekä koneen hankintahinta että sen tuoma säästö: jos teroitat viisi ketjua viikossa ja jokainen teroitus säästää kymmenen minuuttia aikaa, vuodessa säästät yli 40 tuntia työaikaa, mikä vastaa lähes viikon työpanosta.
Takaisinmaksuaika on tyypillisesti yhdestä kahteen vuotta ammattikäytössä ja kolmesta viiteen vuotta harrastekäytössä, mutta pitkän aikavälin hyödyt ylittävät selvästi pelkän rahallisen säästön.
Pitkän aikavälin hyödyt näkyvät myös ketjujen tasaisempana kulumisena, vähäisempänä huoltotarpeena ja parempana sahausjäljen laatuna, mikä parantaa sekä tehokkuutta että työssä käytetyn puutavaran hyödyntämisastetta.
Ammattikäyttö
Ammattikäyttöön ketjunteroituskone on lähes välttämätön. Metsätyössä, puutarhapalveluissa tai rakennustyömailla ketjuja kuluu nopeasti, ja kenttäkäyttöön sopiva akkukäyttöinen teroituskone mahdollistaa nopean teroituksen suoraan työkohteessa.
Viilaus riittää hätäapuun, mutta kone takaa tasaisen lopputuloksen. Tuottavuus kasvaa merkittävästi, kun ketjuja voidaan teroittaa nopeasti ja tasaisesti ilman pitkiä taukoja, mikä mahdollistaa useamman työkohteen käsittelyn päivässä.
Asiakastyytyväisyys paranee, kun sahausjälki on siistiä ja työ valmistuu sovitussa ajassa ilman viivytyksiä teroituksen vuoksi. Kilpailuetu syntyy, kun voit tarjota nopeampaa ja laadukkaampaa palvelua kuin kilpailijat, jotka luottavat pelkkään käsinviilaamukseen tai joutuvat lähettämään ketjut ulkopuoliseen teroitukseen.
Harrastekäyttö
Harrastekäyttöön pöytämalli voi olla tarpeeksi, jos sahoja on useampia ja ne ovat samassa paikassa. Pöytämalli on yleensä tarkempi ja helpompi käyttää kuin kenttämalli, mutta se vaatii sähköliitännän ja vakaan tason.
Hintaluokka vaihtelee sadoista euroista ammattimallien yli tuhannen euron hintoihin. Käyttökertojen määrä ratkaisee hankinnan kannattavuuden: jos käytät sahaa alle kymmenen kertaa vuodessa, käsinviilaus riittää hyvin, mutta yli 20 käyttökertaa vuodessa tekee koneen hankinnasta järkevää.
Säilytystila vaikuttaa mallivalintaan: kompakti pöytämalli sopii pieneen verstaan, kun taas ammattimalli vaatii oman vakaan paikkansa ja riittävästi tilaa ympärillä. Ominaisuuksissa kannattaa kiinnittää huomiota säätöjen tarkkuuteen, kiekon saatavuuteen ja koneen yleiseen laatuun, sillä halpa malli voi olla käytössä epämukava ja lyhytikäinen.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka usein sähkösahan ketju pitää teroittaa?
Riippuu käyttömäärästä ja sahattavasta puusta. Ammattikäytössä teroitus tehdään usein päivittäin, harrastekäytössä muutaman käyttökerran välein.
Ketjun tilan voi tarkistaa sahauspölyn laadusta – hienojakoinen pöly kertoo tylsyydestä. Yleinen nyrkkisääntö ammattikäytössä on teroittaa ketju jokaisen tankillisen jälkeen, mikä pitää sahauksen tehokkaana ja estää moottorin ylikuormittumisen.
Likainen tai hiekkainen puu tylsyttää ketjun nopeammin kuin puhdas kuivapuu, joten työolosuhteet määrittävät teroitustiheyden merkittävästi. Jos huomaat sahauksen vaativan enemmän voimaa tai ketjun tuottavan savua, teroitus on tehtävä välittömästi riippumatta siitä, milloin viimeksi teroitit.
Mitä eroa on viilauksen ja ketjunteroituskoneen käytön välillä?
Viilaus on nopeampaa ja yksinkertaisempaa kevyeen teroitukseen, mutta ketjunteroituskone takaa tasaisemman lopputuloksen ja sopii pahemmin tylsistyneille ketjuille. Kone on myös nopeampi, jos ketjuja teroitetaan useita peräkkäin.
Viilaus vaatii enemmän kokemusta oikean kulman ja syvyyden ylläpitämiseen, kun taas teroituskone säilyttää asetukset automaattisesti jokaiselle hampaalle.
Ketjunteroituskoneella voidaan korjata myös pahasti vaurioituneita tai epätasaisia ketjuja, joiden kunnostaminen viilaamalla olisi hyvin aikaa vievää tai lähes mahdotonta. Kenttäolosuhteissa viilaus on kätevämpi vaihtoehto, mutta verstaassa tai kiinteässä työpisteessä teroituskone säästää aikaa ja parantaa teroituksen tasalaatuisuutta merkittävästi.
Voiko tylsän ketjun vain vaihtaa uuteen sen sijaan, että teroittaa?
Voi, mutta se on kallista ja epäkestävää. Ketju kestää kolmesta viiteen teroitusta ennen kuin se on käytetty loppuun. Säännöllisellä teroituksella ketjun käyttöikä pitenee merkittävästi.
Uuden ketjun hinta on tyypillisesti 15–30 euroa, kun taas teroitus maksaa vain ajan ja viilan kulumisen, joten taloudellisesti teroitus kannattaa aina.
Ympäristönäkökulmasta teroittaminen on vastuullisempi valinta, sillä se vähentää metallijätettä ja säästää raaka-aineita. Ketjun vaihto on perusteltua vain silloin, kun hampaat ovat kuluneet alle neljään millimetriin, ketjussa on halkeamia tai se on vaurioitunut vakavasti esimerkiksi kivivahingossa.
Tarvitseeko syvyysrajoittimen teroitusta tehdä joka kerta?
Ei. Syvyysrajoitin tarkistetaan ja tarvittaessa viilataan noin kolmen tai viiden teroituskerran jälkeen. Liian usein tehty syvyysrajoittimen viilaus voi tehdä ketjusta liian aggressiivisen.
Liian matala syvyysrajoitin lisää takapotkuriskiä ja tekee sahasta vaikeasti hallittavan, erityisesti aloittelijoille tai kokemattomille käyttäjille. Syvyysrajoittimen oikea korkeus on tyypillisesti 0,65 mm, mutta se voidaan säätää käyttötarkoituksen ja puulajin mukaan hieman korkeammaksi tai matalammaksi.
Mitä kokoa pyöröviilaa käytetään eri ketjuihin?
Viilan koko valitaan ketjun jaon mukaan. Yleisimmät koot ovat 4,0 mm, 4,8 mm ja 5,5 mm. Ketjun valmistajan ohjeet kertovat tarkan koon.
Väärän kokoisen viilan käyttö heikentää teroituksen laatua ja voi jopa vaurioittaa hampaan muotoa pysyvästi, joten oikean viilan valinta on kriittistä. Viilan koko löytyy useimmiten ketjun pakkauksesta tai sahan käyttöohjeesta, ja epäselvissä tapauksissa kannattaa kysyä neuvoa alan liikkeestä.
Miksi saha tärisee ja hyppii sahauksen aikana?
Syynä voi olla tylsä ketju, epätasaiset hampaat, liian matala syvyysrajoitin tai kulunut ohjauspalkin ura. Tarkista ensin ketjun kunto ja teroita tarvittaessa.
Tärinä voi johtua myös ketjun väärästä kireydestä: liian löysä ketju heiluu ja hypähtää, kun taas liian kireä ketju kuluttaa ohjauspalkkia ja aiheuttaa ylimääräistä vastusta.
Jos tärinä jatkuu teroituksen ja ketjun kiristyksen jälkeen, ongelma voi olla sahan moottorin kiinnityksessä, kuluneessa kytkinrummussa tai vahingoittuneessa vetopyörässä. Myös ohjauspalkin kärjessä oleva pyörä saattaa olla jumiutunut tai kulunut, jolloin se on puhdistettava tai vaihdettava.
Voiko ketjua teroittaa liikaa?
Voi. Jokaisella teroituksella hampaasta poistuu metallia, ja lopulta hampaat loppuvat. Ketju kestää noin kolmesta viiteen kunnollista teroitusta. Yliteroittaminen lyhentää käyttöikää.
Liian aggressiivinen tai usein toistuva teroitus heikentää hampaan rakennetta ja voi aiheuttaa halkeamia tai katkeamisia erityisesti silloin, kun hampaat ovat jo valmiiksi lyhyet.
Oikea teroitustapa on poistaa vain sen verran materiaalia, että terävä leikkuureuna palautuu, ei enempää. Ketjun käyttöiän maksimoimiseksi kannattaa teroittaa usein mutta kevyesti sen sijaan, että odottaisi ketjun tylsistyvän pahasti ja tekisi sitten syvän teroituksen.
Onko viilaus riittävän hyvää vai pitääkö hankkia kone?
Viilaus riittää harrastekäyttöön ja satunnaiseen teroitukseen. Jos sahoja on useita tai käyttö on säännöllistä, ketjunteroituskone on investointi, joka maksaa itsensä takaisin nopeasti.
Ammattikäyttöön kone on lähes välttämätön, sillä se takaa tasaisen tuloksen myös silloin, kun teroitettavia ketjuja on päivässä useita ja aikataulu on tiukka.
Harrastekäyttöön viilaus on riittävä taito, mutta koneen hankinta kannattaa harkita, jos ketjuja on useampia tai teroitukseen kuluu paljon aikaa käsinviilaamalla. Myös ikääntyminen tai käsien nivelvaivat voivat tehdä koneen hankinnasta järkevää, sillä teroituskone keventää fyysistä kuormitusta merkittävästi.