Lumilinkovertailu 2026 – löydä paras malli pihallesi
Tämä vertailu sisältää *-merkillä merkittyjä mainoslinkkejä yhteistyössä Virtasenkaupan ja Uittokaluston kanssa.
Päivitetty 2.1.2026
Lumityöt muuttuvat vaivattomiksi, kun valitset tarpeisiisi sopivan lumilingon. Markkinoilla on lukuisia vaihtoehtoja sähköisistä perusmalleista aina tehokkaisiin telavetoisiin lumilinkoihin, joten oikean valinnan tekeminen vaatii vertailua. Tässä artikkelissa vertailemme suosituimpia malleja ja selvitämme, mikä lumilinko sopii juuri sinun pihallesi.
Tutkimme eri lumilinkojen ominaisuuksia, käyttäjäkokemuksia ja hinta-laatusuhdetta. Samalla käymme läpi, mitkä tekijät vaikuttavat valintaan ja miten eri käyttöolosuhteet vaikuttavat sopivan mallin löytämiseen.
Vertailussa mukana olevat lumilingot
Pitoa ja tehokkuutta lumitöihin
Arvosana: 4.7/5
Stiga ST 5266 P TRAC lumilinko
- Varmempi pito vaikeissa olosuhteissa
- Vähemmän fyysistä rasitusta käyttäjälle
- Tehokas lumenpoisto myös rinteissä
- Pitkäikäinen ja huoltovarma rakenne
Käytännöllinen pihatyökalu
Arvosana: 4.5/5
AL-KO SnowLine 46 E sähkölumilinko
- Huoltovapaa ja helppokäyttöinen
- Kevyt ja helposti hallittava
- Hiljainen ja päästötön käyttö
- Turvallinen herkille pinnoille
Helppokäyttöinen pihatyökalu
Arvosana: 4.0/5
Akkukäyttöinen lumilinko 40 V, Jonköping
- Hiljainen ja päästötön käyttö
- Helppo käynnistää nappia painamalla
- Yhteensopiva Makita LXT -akkujen kanssa
- Kevyt ja helposti hallittava
Käytännön talvityöt
Arvosana: 4.0/5
Stiga ST 3256 P lumilinko
- Kevyt ja helposti hallittava
- Säästää varastotilaa
- Toimiva hinta-laatusuhde
- Soveltuu useimpiin pihoihin
Sisällysluettelo
Telavetoinen lumilinko tarjoaa pitoa
Telavetoinen lumilinko edustaa tehokkainta vaihtoehtoa, kun pihalla on rinteisyyttä tai lumiolosuhteet ovat haastavat. Telarakenne tarjoaa ylivoimaisen pidon verrattuna tavallisiin pyörävetoisiin malleihin, mikä tekee työskentelystä turvallisempaa ja vähemmän rasittavaa.
Stiga ST 5266 P TRAC on tehokas telavetoinen lumilinko, jossa yhdistyvät vahva 302 cc moottori ja 66 cm työleveys. Telaketjut takaavat vakaan kulun myös kaltevilla pinnoilla ja liukkailla alustoilla, mikä tekee siitä luotettavan valinnan vaativiin talviolosuhteisiin. Kaksivaiheinen lumenheittomekanismi käsittelee tehokkaasti niin kevyen pakkaslumen kuin raskaankin märän lumen.
Käytännön kokemukset osoittavat, että telavetoinen lumilinko kokemuksia keränneet käyttäjät arvostavat erityisesti liukkailla pinnoilla tapahtuvaa työskentelyä. Telarakenne estää pyörien luistamisen, joten konetta ei tarvitse työntää voimalla eteenpäin. Tämä vähentää merkittävästi fyysistä rasitusta pitkienkin ajoreittien puhdistuksessa. Lue lisää, milloin telavetoinen lumilinko on paras valinta.
Telavetoisissa malleissa on kuitenkin myös huomioitavia tekijöitä. Ne ovat yleensä painavampia ja kömpelömpiä käännellä kuin pyörävetomallit, mikä voi olla haaste ahtaissa paikoissa. Lisäksi hintataso on korkeampi, mutta pitkäikäisyys ja kestävyys kompensoivat alkuinvestointia vuosien käytössä.
Sähkölumilinko sopii pienempiin pihoihin
Sähkökäyttöinen lumilinko tarjoaa huoltovapaan ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon lumitöihin. AL-KO SnowLine 46 E edustaa hyvin tätä kategoriaa – kevyt rakenne ja kompakti koko tekevät siitä ihanteellisen ratkaisun pienille pihoille ja kapeille kulkuväylille.
Edullinen lumilinko ei tarkoita heikkoa suorituskykyä. AL-KO SnowLine 46 E:n 2000 W moottori tarjoaa riittävästi tehoa pihateiden ja kulkureittien tehokkaaseen puhdistukseen. Työleveys 46 cm ja heittomatka jopa 10 metriä tekevät siitä käytännöllisen työkalun arkisiin lumitöihin. Sähkökäyttöisen mallin etuna on myös hiljainen toiminta, joka ei häiritse naapureita varhaisilla aamuilla.
Sähkölumilingon käyttö vaatii pääsyn verkkovirtaan, mikä rajoittaa liikkumisvapautta. Jatkojohdon pituus määrittää toimintasäteen, joten laajemmilla alueilla tämä voi muodostaa haasteen. Toisaalta käynnistys onnistuu aina nappia painamalla, eikä polttoaineen tai öljyn täydennystä tarvita. Tutustu tarkemmin, milloin sähköinen lumilinko on järkevin valinta.
Akkulinko testivoittaja – hiljainen ja kätevä
Akkukäyttöiset lumilingot ovat nousseet suosituksi vaihtoehdoksi niiden monipuolisuuden ja helppokäyttöisyyden ansiosta. Akkukäyttöinen lumilinko testivoittaja -arvioissa korostetaan erityisesti käynnistyksen vaivattomuutta ja vähäistä melua, jotka tekevät lumitöistä miellyttävämpää puuhaa.
Jonköpingin 40 V akkukäyttöinen lumilinko edustaa uuden sukupolven lumityökaluja. Sen 50 cm työleveys ja 25 cm työskentelykorkeus riittävät hyvin keskikokoisten alueiden puhdistukseen yhdellä akkulatauksella. Yhteensopivuus Makita LXT -akkujen kanssa tuo lisäjoustavuutta käyttäjille, joilla on jo muita akkukäyttöisiä työkaluja samasta sarjasta.
Akkulumilinko sopii parhaiten 150–300 neliömetrin kokoisille pihoille. Käytännön testeissä 4,0 Ah akulla on saatu puhdistettua noin 200 neliömetriä yhdellä latauksella kevyessä pakkaslumessa. Raskaammassa tai tiivistyneessä lumessa akun kesto lyhenee, mutta nykyaikaiset pikalaturit täydentävät varauksen tunnissa.
Akkukäyttöisten mallien paino on huomattavasti pienempi kuin bensiinikäyttöisten – usein 15–25 kg välillä. Tämä tekee niistä helppoja käsitellä ja varastoida. LED-työvalot parantavat näkyvyyttä pimeällä, ja säädettävä heittosuunta mahdollistaa tarkan lumen sijoittamisen.
Polttomoottorilinko – tehoa vaativiin töihin
Bensakäyttöiset lumilingot tarjoavat suurimman tehon ja pisimmän käyttöajan. Stiga ST 3256 P edustaa keskiteholuokkaa, jossa yhdistyvät kohtuullinen hinta ja riittävä suorituskyky useimpiin kotitalouksien tarpeisiin.
Hyvä lumilinko polttomoottorilla käsittelee vaivattomasti myös raskaan, tiivistyneen lumen. Bensiinikäyttöiset mallit eivät ole riippuvaisia verkkovirrasta tai akun lataustasosta, joten ne soveltuvat laajoille alueille ja pitkiin työskentelyjaksoihin. Työleveys vaihtelee yleensä 50–70 cm välillä, mikä nopeuttaa merkittävästi suurten pihojen puhdistusta.
Sähköstartti helpottaa käynnistystä kylmissä olosuhteissa. Lämpökahvat tekevät työskentelystä mukavampaa pakkaskeleillä, ja LED-valot mahdollistavat työskentelyn myös hämärässä. Nämä ominaisuudet lisäävät käyttömukavuutta merkittävästi, vaikka paino ja melu ovatkin suurempia kuin sähkö- tai akkumalleissa.
Polttomoottoriset lumilingot vaativat säännöllistä huoltoa – öljynvaihtoa, sytytystulppien tarkistusta ja talvisäilytyksen huomioimista. Bensiinisäiliö on tyhjennettävä kauden päätteeksi tai lisättävä säilöntäaine, jotta moottori käynnistyy seuraavana talvena ongelmitta.
Lumilinkovertailu – mitä testeissä korostuu
Riippumattomissa lumilinko testi -arvioinneissa keskitytään useiden keskeisten tekijöiden arviointiin. Tehokkuus eri lumiolosuhteissa nousee tärkeimmäksi kriteeriksi – kuinka hyvin laite käsittelee kevyttä pakkaslunta, märkää nuoskaa ja tiivistynyttä kinoslumea.
TM Rakennusmaailman vertailussa telavetoisten lumilinkojen osalta Honda HSS 760 A sai parhaat arvosanat kokonaissuorituskyvystä. Yllättävä löytö oli Bilteman edullinen telavetoinen malli, joka sijoittui kolmanneksi huolimatta murto-osan hinnasta verrattuna kalliimpiin kilpailijoihin. Tämä osoittaa, että hinta ei aina kerro koko totuutta suorituskyvystä.
Käyttömukavuus ja ergonomia ovat toinen keskeinen arviointikriteeri. Painavaa konetta on vaikea työntää ja käännellä, joten paino-suorituskyky-suhde korostuu. Hallintalaitteiden sijoittelu ja toimivuus vaikuttavat merkittävästi käyttökokemukseen – selkeät säätimet ja helppokäyttöiset vivut tekevät työskentelystä sujuvampaa.
Kestävyys ja huollettavuus vaikuttavat pitkäaikaiseen tyytyväisyyteen. Laadukkaat valmistajat tarjoavat paremman varaosasaatavuuden ja huoltopalvelut, mikä pidentää laitteen käyttöikää. Takuuehdot vaihtelevat merkittävästi – edullisimmissa malleissa takuu on usein vain 12 kuukautta, kun taas laatumerkeillä se voi ulottua viiteen vuoteen.
Tehokas lumilinko – valinnan avaintekijät
Oikean lumilingon valinta riippuu useista tekijöistä, joista tärkeimmät liittyvät käyttöympäristöön ja lumiolosuhteisiin. Pihan koko määrittää tarvittavan tehon ja työleveyden – pienelle 100 neliömetrin pihalle riittää sähkö- tai akkulumilinko, kun taas 500 neliömetrin alue vaatii tehokkaamman polttomoottorisen mallin.
Maaston rinteisyys on toinen keskeinen valintaperuste. Tasaisella alueella pyörävetoinen lumilinko toimii hyvin, mutta kaltevat ajotiet ja mäkiset pihat vaativat telavetoisen mallin varmempaa pitoa. Alustan laatu vaikuttaa myös – kivetetyt pihat kestävät hyvin kaikkia malleja, kun taas herkemmillä pinnoilla sähkölumilinko on turvallisempi valinta.
Lumiolosuhteet vaihtelevat Suomessa alueittain. Runsaslumisilla alueilla tarvitaan suurempi työleveys ja korkeampi työskentelykorkeus, jotta paksukin lumikerros saadaan puhdistettua tehokkaasti. Rannikkoalueilla märkä nuoska vaatii tehokkaampaa lumenheittomekanismia, jotta se ei tukkeudu koneen sisään.
Varastointi- ja kuljetusmahdollisuudet vaikuttavat mallivalintaan. Kompaktit sähkö- ja akkumallit sopivat pieniin varastoihin, kun taas suuret polttomoottoriset koneet vaativat enemmän tilaa. Jotkut mallit tarjoavat taitettavan kahvan, mikä helpottaa säilytystä.
Lumilinko vai telalinko – kumpi parempi
Valinta peruslumilingon ja telavetoisen mallin välillä riippuu ensisijaisesti käyttöolosuhteista. Telavetoinen lumilinko on investointi, joka maksaa itsensä takaisin vaativissa olosuhteissa – rinteisillä pihoilla, pitkillä ajoteillä ja alueilla, joilla on paljon mäkisyyttä.
Pyörävetoinen lumilinko riittää hyvin tasaisilla pihoilla, joilla lumiolosuhteet ovat kohtuulliset. Se on kevyempi käsitellä ja edullisempi hankkia, mutta vaatii enemmän fyysistä ponnistelua käyttäjältä. Liukkailla pinnoilla pyörät voivat luistaa, jolloin työntäminen vaatii voimaa.
Telavetoinen malli tarjoaa paremman työergonomian. Koneen telarakenne vetää itseään eteenpäin, jolloin käyttäjän tarvitsee vain ohjata sitä oikeaan suuntaan. Tämä vähentää selän ja hartioiden rasitusta merkittävästi, mikä on tärkeää erityisesti iäkkäämmille käyttäjille tai henkilöille, joilla on selkäongelmia.
Huolto- ja kunnossapitokustannukset ovat telavetoisilla malleilla hieman korkeammat. Telojen kuluminen ja mahdollinen uusiminen lisäävät pitkän aikavälin kustannuksia, mutta toisaalta kestävät telamallit kestävät vuosikymmeniä asianmukaisella huollolla.
Paras lumilinko eri käyttötarkoituksiin
Parhaan lumilingon määritelmä vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Pienelle kaupunkipihalle AL-KO SnowLine 46 E tarjoaa täydellisen yhdistelmän helppokäyttöisyyttä, hiljaisuutta ja tehokkuutta. Sen kompakti koko mahtuu pieneen varastoon, eikä huoltokuluja synny.
Keskikokoisen omakotitalon pihalle akkukäyttöinen lumilinko on käytännöllinen valinta. Jonköpingin 40 V malli tarjoaa riittävän tehon 200–300 neliömetrin alueiden puhdistukseen, ja akun yhteensopivuus muiden työkalujen kanssa tekee siitä monipuolisen investoinnin. Hiljainen toiminta on arvokasta asuinalueilla.
Laajoille piha-alueille ja maaseutukohteisiin Stiga ST 5266 P TRAC telavetoinen lumilinko edustaa luotettavuutta ja tehoa. Sen vahva moottori ja telarakenne käsittelevät vaivattomasti myös suuret lumimäärät, ja kaksivaiheinen lumenheittomekanismi toimii tehokkaasti kaikenlaisessa lumessa. Pitkät ajotiet ja rinteinen maasto eivät muodosta haasteita.
Mökkikäyttöön sopii hyvin bensakäyttöinen perusmalli, joka ei vaadi sähköverkkoa. Stiga ST 3256 P tarjoaa hyvän hinta-laatusuhteen satunnaiseen käyttöön, ja sen huolto on melko yksinkertaista. Pitkät välimatkat ja harvempi käyttö suosivat polttomoottorista mallia, joka on aina toimintavalmis.
Yhteenveto – löydä sopiva lumilinko
Lumilinkojen vertailu osoittaa, että markkinoilla on vaihtoehtoja kaikenlaisiin tarpeisiin. Telavetoinen lumilinko, kuten Stiga ST 5266 P TRAC, tarjoaa tehokkainta suorituskykyä vaativissa olosuhteissa ja soveltuu laajoille alueille. Se on investointi, joka palvelee vuosikymmeniä oikealla huollolla.
Sähkökäyttöinen AL-KO SnowLine 46 E puolestaan edustaa huoltovapaan ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon parasta antia. Sen helppokäyttöisyys ja kevyt rakenne tekevät siitä täydellisen valinnan pienille pihoille ja kaupunkiympäristöön, missä hiljaisuus on tärkeää.
Akkukäyttöiset lumilingot, kuten Jonköpingin 40 V malli, ovat nousseet vahvasti suosioon niiden monipuolisuuden ansiosta. Ne yhdistävät sähkömallin käyttömukavuuden ja polttomoottorimallin liikkuvuuden, vaikka tehoalue onkin rajallisempi. Keskikokoisille pihoille ne tarjoavat erinomaisen hinta-laatusuhteen.
Lopullinen valinta riippuu pihan koosta, käyttöolosuhteista ja budjetista. Harkitse tarkoin omia tarpeitasi ja vertaile eri mallien ominaisuuksia ennen päätöstä. Oikein valittu lumilinko tekee talvisista lumitöistä vaivattomia ja säästää aikaa sekä fyysistä rasitusta vuosiksi eteenpäin.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on paras lumilinko kotikäyttöön?
Paras lumilinko kotikäyttöön riippuu pihan koosta ja olosuhteista. Pienille pihoille (alle 200 m²) AL-KO SnowLine 46 E sähkölumilinko tarjoaa helppokäyttöisyyden ja riittävän tehon. Keskikokoisille pihoille (200–400 m²) akkukäyttöinen malli on käytännöllinen valinta, sillä se yhdistää liikkuvuuden ja ympäristöystävällisyyden.
Laajoille alueille (yli 400 m²) tai rinteisille pihoille telavetoinen lumilinko on tehokkain ratkaisu. Jos pihalla on kiveyksiä, portaita tai ahtaita kulkuväyliä, kannattaa kiinnittää huomiota kääntösäteeseen ja koneen painoon.
Telavetoiset mallit soveltuvat parhaiten lumisille ja rinneisille paikoille, kun taas pyörämallit mahdollistavat ketterän liikkumisen tasaisessa maastossa.
Kuinka paljon lumilinko kuluttaa bensaa?
Polttomoottorisen lumilingon bensakulutus vaihtelee moottoritehon ja käyttöolosuhteiden mukaan. Keskimäärin 5–7 hv lumilinko kuluttaa noin 1,5–2 litraa bensiiniä tunnissa normaalissa käytössä. Raskas lumi ja tiheä käyttötahti lisäävät kulutusta.
Sähkö- ja akkukäyttöiset mallit ovat energiatehokkaampia ja edullisempia käyttää, mutta niiden tehoalue on rajallisempi. Polttoaineen laatu vaikuttaa sekä kulutukseen että moottorin toimintaan – tuore E95-bensiini sisältää vähemmän etanolia ja soveltuu paremmin pienkoneisiin kuin E10.
Tankissa oleva vanha polttoaine lisää kulutusta ja heikentää käynnistymistä, joten bensiini kannattaa vaihtaa kauden alussa.
Voiko lumilingolla ajaa märkää lunta?
Lumilingot voivat käsitellä märkää lunta, mutta kaksivaiheinen mekanismi toimii paremmin kuin yksivaiheinen. Märkä lumi on raskasta ja voi tukkeutua heikommissa malleissa. Telavetoinen lumilinko ja tehokkaammat polttomoottorimallit käsittelevät märkää lunta luotettavimmin.
Akkukäyttöiset ja kevyemmät sähkömallit soveltuvat parhaiten kevyeen pakkaslumeen. Märän lumen käsittelyssä lumenheittoputken laajuus ja materiaalit vaikuttavat merkittävästi toimintaan – kapeat putket tukkeutuvat herkemmin kuin leveät.
Jos lumi alkaa takertua sisäosiin, kannattaa käsitellä pinnat märälle lumelle suunnitellulla liukastusaineella tai puhdistaa rakenteet heti käytön jälkeen.
Miten lumilinko säilytetään kesällä?
Lumilinko tulee säilyttää kuivassa tilassa, kuten varastossa tai autotallissa. Polttomoottoriset mallit vaativat ennen säilytystä tankissa olevan bensiinin poistamisen tai säilöntäaineen lisäämisen. Moottoriöljy kannattaa vaihtaa ja kone puhdistaa huolellisesti.
Sähkö- ja akkumallit vaativat vähemmän huoltoa – akut tulee säilyttää osittain ladattuina viileässä paikassa. Lumenheittoputki ja ohjausmekanismit kannattaa tarkistaa ja rasvata tarvittaessa.
Kosteutta kertyy helposti sisäosiin, joten ilmanvaihto säilytystilassa on tärkeää ruostumisen estämiseksi. Suojakansi tai peite suojaa pölyltä ja estää haitallisten eläinten pesimisen koneen sisälle.
Kuinka pitkälle lumilinko heittää lunta?
Lumilingon heittomatka vaihtelee mallin tehon ja ominaisuuksien mukaan. Kevyemmät sähkö- ja akkumallit heittävät lunta 6–10 metrin päähän, mikä riittää useimpiin kotitalouksien tarpeisiin. Tehokkaammat polttomoottoriset mallit ja telavetoiset lumilingot voivat heittää lunta 12–15 metriä.
Lumen laatu vaikuttaa heittomatkaan – kevyt pakkaslumi lentää kauemmaksi kuin märkä nuoska. Heittosuuntaa ja -kulmaa voi säätää useimmissa malleissa.
Tuuliset olosuhteet lyhentävät heittomatkaa ja voivat puhaltaa lumen takaisin käyttäjän päälle, joten tuulenpuoleisen suunnan valinta on tärkeää. Jos tavoitteena on heittää lumi tiettyyn kasaan tai kuljetuslavalle, säädettävä ohjausvipu helpottaa tarkkuutta.
Onko telavetoinen lumilinko parempi kuin pyörillä varustettu?
Telavetoinen lumilinko tarjoaa paremman pidon liukkailla ja rinteisillä pinnoilla. Se soveltuu vaativiin olosuhteisiin ja vähentää fyysistä rasitusta, koska kone vetää itseään eteenpäin. Pyörävetoinen malli on kevyempi käsitellä, edullisempi ja riittävä tasaisilla pihoilla.
Telavetoisen mallin haittapuolena ovat korkeampi hinta, suurempi paino ja hankalampi kääntely ahtaissa paikoissa. Telat mahdollistavat lumityöt myös loivilla mäillä, joissa pyörät luistavat herkästi.
Kääntöliikkeet onnistuvat telavetoisen koneen kanssa vain jarruttamalla toinen puoli, mikä hidastaa käsittelyä pihoilla, joissa on paljon mutkia ja esteitä.
Mitkä ovat lumilinkojen yleisimmät viat?
Polttomoottoristen lumilinkojen yleisimpiä vikoja ovat käynnistysvaikeudet kylmällä ilmalla, jotka johtuvat usein vanhentuneesta polttoaineesta tai sytytysongelmista. Lumenheittoputki voi tukkeutua märässä lumessa, ja kuljettimen hihna voi kulua ajan myötä.
Sähkömalleissa moottori voi ylikuormittua raskaassa lumessa. Akkumalleissa akun kesto lyhenee kylmässä. Säännöllinen huolto ja asianmukainen käyttö ehkäisevät useimmat ongelmat.
Kaasuttimen jäätyminen on tyypillinen ongelma polttomoottoreissa, kun kosteus tiivistyy sisäosiin kovilla pakkasilla. Kuljetinhihnojen kiristys kannattaa tarkistaa kauden alussa, sillä löysä hihna heikentää tehonsiirtoa ja voi aiheuttaa luistoa.
Tarvitseeko lumilinko huoltoa joka vuosi?
Polttomoottoriset lumilingot vaativat vuosittaisen huollon, joka sisältää moottoriöljyn vaihdon, sytytystulpan tarkistuksen ja puhdistuksen sekä kuljetinhihnan kunnon arvioinnin. Sähkö- ja akkukäyttöiset mallit ovat huoltovapaempia – ne vaativat lähinnä mekaanisten osien tarkistusta ja puhdistusta.
Kaikkien mallien kohdalla kannattaa tarkistaa ruuviliitokset, rasvata liikkuvat osat ja varmistaa, että lumenheittoputki on esteettömänä ennen talvikauden alkua. Ilmansuodatin kerää pölyä ja kosteutta, joten sen puhdistus tai vaihto on tarpeen vähintään kerran kaudessa.
Vakiohuollon laiminlyönti voi lyhentää koneen käyttöikää vuosilla ja aiheuttaa odottamattomia vikoja keskellä lumentuloa.
Miten edullinen lumilinko eroaa kalliimmista malleista?
Edulliset lumilingot käyttävät usein yksinkertaisempia materiaaleja ja mekanismeja. Ne voivat olla kevytrakenteisempia ja niiden viimeistely on karsitumpaa. Halvoissa malleissa varaosien saatavuus ja takuuehdot ovat usein rajoitetumpia.
Kalliimmissa malleissa panostus kestävyyteen, suorituskykyyn ja käyttömukavuuteen näkyy parempana ergonomiana, tehokkaampina moottoreina ja lisäominaisuuksina kuten sähköstartti ja lämpökahvat.
Edullisissa malleissa muovirunko voi haljeta kylmällä ilmalla, kun taas laadukkaammat koneet käyttävät vahvistettua metallirunkorakennetta. Käyttökokemus paranee merkittävästi, kun ohjaimet on suunniteltu ergonomisesti ja koneen paino on tasapainossa tehon kanssa.
Onko akkukäyttöinen lumilinko riittävän tehokas?
Akkukäyttöinen lumilinko riittää hyvin pienille ja keskikokoisille pihoille, kun lunta tulee normaaleina satoina. Nykyaikaiset 40 V akut tarjoavat riittävästi tehoa 150–300 neliömetrin alueiden puhdistukseen.
Raskaassa tai tiivistyneessä lumessa akkumallit ovat heikompia kuin polttomoottoriset, mutta kevyessä pakkaslumessa ne toimivat erinomaisesti. Akun kesto lyhenee pakkasella, joten isompi akkukapasiteetti on suositeltava.
Varaakun hankkiminen mahdollistaa pidemmät työvuorot ilman lataustaukoja, mikä on hyödyllistä erityisesti runsaslumisina talvina. Akkumallit vaativat latausinfraa, mutta niiden käyttökustannukset jäävät selvästi pienemmiksi kuin polttomoottoristen mallien.